torstai 26. toukokuuta 2011

Kirjanpitäjästä taiteilijaksi

Emmassa, Espoon modernin taiteen museossa, on esillä katalonialaisen Joan Mirón (1893 - 1983) teoksia. Hänen töissään on kummallista vetovoimaa:
http://www.abcgallery.com/M/miro/miro35.html  
http://www.abcgallery.com/M/miro/miro45.html

Joan Miró opiskeli Barcelonassa sekä taidetta että kauppakoulussa kirjanpitäjäksi ja siirtyi liike-elämään. Se oli kuitenkin väärä valinta: hän sai hermoromahduksen. Maalaaminen auttoi Miróa toipumaan, ja hän jätti kaiken muun ja keskittyi taiteen tekemiseen.

Jos liikut Espoossa päin, mene Emmaan katsomaan Mirón töitä. Näyttely kestää 12.6. saakka, ja alle 18-vuotiaat pääsevät  Emmaan ilmaiseksi.

Niin, tämä olikin sitten viimeinen kirjoitukseni tälle keväälle. Huomisaamuna tapaamme vielä (8.15/lk 320) loppuraportoinnin merkeissä. Kirjallisen raporttinne tulisi sisältää seuraavat tiedot:
  •  bloginne nimi ja tietoa kirjoittajasta
  • seuranta-aika
  • päivitysten määrä
  • paras päivitys
  • yhteenveto: mitä olen oppinut blogista?
 Kiitos kaikille osallistumisesta ja kommentoinneista (vielä ehtii kommentoida). Mukavia hetkiä sekä oikeassa että verkkoelämässä!

tiistai 24. toukokuuta 2011

Ei maksa mitään

Kesä on hyvää aikaa aloittaa jokin ilmainen harrastus. Ykköslajiksi listaan kävelemisen. Siihen ei tarvita mitään hienoja laitteita tai vaatteita, mutta jo puolen tunnin rivakka kävely tekee ihmiselle hyvää. Siinä saa kosketuksen luontoon, voi tarkkailla kesän etenemistä ja kuunnella linnunlaulua.

Kakkoslajiksi ehdotan onkimista. Jos syöttinä on mato tai toukka, ei kalastuslupaa tarvita. Mikä onkaan rauhoittavampaa kuin istua rannalla onkimassa! Ongen voit tehdä itse:
http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Onki 

Kolmanneksi suosittelen retkiä ilmaiskohteisiin. Niitä on on monia aivan lähellä: Lemmenlaakso, Galleria Alli tai Keravan taidemuseo, jonne pääsee keskiviikkoisin ilmaiseksi. Siellä on kesällä näyttely Reikä avaruudessa - Hole in the Universe. Ilmaisia retkikohteita ovat myös monet vanhat rakennukset, joiden historiasta voi ottaa selvää ennen kuin menee niihin lähemmin tutustumaan. Joko olet käynyt katsomassa Keravalla sijaitsevaa Suomen pienintä kirkkoa, Valkean Karitsan kappelia? Tai pistäytynyt Korson uudessa ja hienossa monitoimitalossa, Lumossa?

Mitä lisäisit tähän ilmaisten harrastusten listaan?

torstai 19. toukokuuta 2011

Kesätyötä elokuva-avustajana

Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli mansikkamaalla, toinen lapsenvahtina, kolmantena kesänä pääsin kauppaan töihin. Se tuntui hienolta, mutta aurinkoisina päivinä huomasin kaipaavani mansikoita poimimaan.

Jos kesäsi on vielä vapaa suunnitelmista, harkitsepa elokuva-avustajan hommia. Avustajia haetaan esimerkiksi
Miss Farkku Suomi -elokuvaan, tässä linkki lisätietoihin:
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=7665527&index=28&anchor=7665527.

Avustajia tarvitaan myös 6-osaiseen tv-sarjaan Maailma on valmis. Sarja esitetään ensi vuonna, ja se on jatkoa vuonna 2008 esitetylle Harvoin tarjolla -draamalle.
Tähän saat lisätietoa linkistä
http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=7690849&index=29&anchor=7690849

Mitä arvelet, voisitko olla yksi avustajista?

maanantai 16. toukokuuta 2011

Puhtainta iloa on vahingonilo?

Eilen  Ruotsi antoi vain yhden pisteen Paradise Oskarin esitykselle, vaikka Da Da Dam oli ainakin kuuden pisteen arvoinen.

Tänä iltana Suomen Leijonat käänsivät pisteet toisinpäin, kiitos Leijonat. Urheilussa paras voittaa, toisin kuin Euroviisuissa.

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

J. V. Snellman ja kauppaopisto

Tällä viikolla liputetaan jo toisen kerran: huomenna torstaina on  Johan Vilhelm Snellmanin päivä. Hän syntyi 12.5.1806 pohjalaisen merikapteeni-isänsä laivassa Tukholman satamassa. Snellmanin vietti varhaislapsuutensa Tukholmassa, josta perhe muutti Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan 1809. Se olikin tuohon aikaan huomattava merenkulkukaupunki.

Vaikka Snellman puhui kotonaan ruotsia, hän oli suomalaisuusmies henkeen ja vereen: Suomella pitää olla oma kieli ja oma raha. Oma kielihän meillä vielä on, mutta euroilla maksetaan.

Snellman asui eri puolilla Suomea, niinpä Snellmaninkatuja on ainakin Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Helsingissä. Snellman olisi halunut perustaa Helsinkiin kauppakoulun 1849, mutta ei saanut lupaa. Suomen ensimmäinen kauppakouluhan oli aloittanut jo 10 vuotta aikaisemmin Turussa. Helsinkiin perustettiin myöhemmin 1800-luvulla kaksi kauppaoppilaitosta: 1881 Helsingin kauppaoppilaitos ja  1898 Suomen Liikemiesten Kauppaopisto.

J. V. Snellman ymmärsi kaupan, rahan ja kielen merkityksen. Voimmekin käydä laskemassa virtuaaliruusut hänen patsaalleen, jonne löydämme tämän kartan avulla: 
http://www.virtualhelsinki.net/tour/goto/snellmanin_patsas.html

maanantai 9. toukokuuta 2011

Eurooppa-päivän kysymyksiä

Tänään 8.5. on lippu nostettu salkoon kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Päivän kunniaksi kolme kysymystä EU:sta:
  • montako valtiota EU:hun kuuluu tällä hetkellä
  • mikä on EU:n suurin äidinkieli
  • montako suomalaista työskentee EU:ssa?
Ensimmäselle oikein vastanneelle lupaan kirjapalkinnon. Kirja ei käsittele Euroopan unionia.

torstai 5. toukokuuta 2011

Melkein unohtuneet joululahjat

Tuttavani soitti eilisaamuna ja tarjosi elokuvalippua. Hän oli saanut joululahjaksi Finnkinon elokuvalippuja ja yksi  oli vielä käyttämättä. Viimeinen käyttöpäivä olisi eilen eli 3.5.
Kiitin ja otin lipun, vaikka iltatuntieni vuoksi pääsisin vasta johonkin myöhäisnäytökseen.

Kun illalla astuin Kinopalatsin ovesta, hämmästyin pitkää jonoa. Se kiemurteli aulasta alas portaikkoihin, en nähnyt sen loppupäätä. - Hei, täällä taitaa olla jokin ensi-ilta, totesin jonon etupäässä seisoville. - Voisinko vähän etuilla, kun minulla on joululahjalippu ja ... - Et voi, todettiin monesta suusta, niin on meilläkin. Mene vaan jonon päähän.

Niinpä jonotin kiltisti 35 minuuttia ja jännitin, saanko paikkaa mihinkään kiinnostavaan leffaan. Napapiirin sankareissa näytti olevan tilaa, mutta sen olin nähnyt jo kahdesti.  Valintani oli Päiväni Margueritten kanssa. Pidin tästä  elokuvasta; se kertoi eri-ikäisten ystävyydestä, kirjoista ja ranskalaisesta elämänmenosta. Tästä linkistä saat filmistä lisätietoa: http://www.filmgoer.fi/new/elokuva/paeivaeni-margueritten-kanssa

Vähän kuitenkin ihmettelen, miten ihmiset jättävät elokuvalippunsa käytön viimeisiin voimassaolominuutteihin.
Olisiko tähän sinulla jokin selitys?

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

- Ei se mitään ymmärrä!

Tänään vietämme vappua, työn juhlaa.
Viime perjantaina asioin Keravalla pienen leipomon myymälässä. Asiakkaita oli palvelemassa kaksi henkilöä: vakituinen vanhempi myyjä ja nuori nainen, joka täytti leipähyllyjä. Tämä keskeytti työnsä ja katsoi minua kysyvästi.

- Huomenta, saisinko yhden reikäleivän, pyysin.
- Hei, älä sille puhu! Ei se mitään ymmärrä! huikkasi vakituinen.
Sain kuitenkin leipäni, kun osoitin sitä. Tarvitsin vielä pullaa.
- Saisinko nuo neljä kinuskimunkkia, sanoin ja näytin munkkeja.
- Ei kannata puhua sille, sen suomi on niin huono, valisti vakituinen myyjä. 

Nuori harjoittelija pakkasi ostokseni ilmeettömin kasvoin. Maksuni otti vakituinen myyjä.
- Kiitos, näkemiin! toivotin harjoittelijalle lopuksi. Vakituista en pystynyt katsomaan.

- Se on täällä vaan työharjoittelussa ja oppimassa suomea, kuului vakituinen selittävän jollekin toiselle asiakkaalle