Elokuvissa ja kirjamessuilla

Syysloman alkuun kävin katsomassa Kuningas Litmasen: hyvä leffa, suosittelen. Jari Litmasen uran ja elämän pääpiirteet kertoo Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jari_Litmanen.

Tämän päivän vietin Helsingin kirjamessuilla. Aamupäivällä keskityin kirjoihin, iltapäivällä istuin kuuntelemassa kiinnostavia kirjailijoita. Mika Wickström oli yksi heistä. Jos hän on sinulle vieras, niin tässä apua: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mika_Wickstr%C3%B6m 
Wickström on monipuolinen kirjailija; hän kirjoittaa sekä romaaneja että tietokirjoja. Viimeisin hänen tietokirjoistaan kertoo jääkiekosta: HIFK-Jokerit - Taistelu Helsingin herruudesta (2012) Tammi.

Messukeskusksessa oli samaan aikaan myös Musiikkimessut sekä Viinimessut. Viinimessuille tungeksi niin sankka ihmisjoukko, että luovutin. Menin musiikkipuolelle kuuntelemaan YLEX:n lavalla esiintyviä rock SM-finalisteja. Hyviä kaikki, mutta kuka voittaa SM-mestaruuden, se ratkeaa tänä iltana.

Soppaa syömässä

Keravan kävelykadulla on ahdasta näinä aikoina. Syynä puolueiden isot teltat ja niiden edessä parveilevat ihmiset. Tänään iltapäivällä postin edessä SDP:n edustajat tarjoilivat hernekeittoa. Menin soppajonoon ja totesin keiton täyden kympin arvoiseksi. Kotikauppani edustalla oli Keskustan teltta: siellä kaadeltiin kahvia. Join kupposen ja totesin juomani kylmäksi. Pikkuleivät olivat kovia, mutta keskustalaiset ystävällisiä.

Huomenna on postin edustalla Kokoomus, ja ensi viikolla pienemmät puolueet. Lisää soppaa ja kahvia?
Tiedäthän, minkä vuoksi nämä tarjoilut?

Menestymisen paineista

Viikonloppuna kävin elokuvissa: näin Arto Halosen ohjaaman dokumentin Sinivalkoinen valhe ja Miss Farkku-Suomen, jonka on ohjannut Matti Kinnunen Kauko Röyhkän romaanin pohjalta. Kummassakin filmissä on kyse menestymisen halusta, Sinivalkoisessa valheessa haluttiin menestyä urheilussa ja Farkku-Suomessa musiikin teossa.

Huippu-urheilussa liikkuvat suuret rahat, mutta musiikissa - ainakin uran alussa - eletään köyhyysrajalla.
Huipulle pääseminen vaatii työtä ja uhrauksia, huippua ei saavuteta hetkessä. Sinivalkoisessa valheessa kerrottiin, millaisia keinoja oltiin valmiit käyttämään tulosten parantamiseksi. Piikki pyllyyn ja menoksi! Epäröiviltä urheilijoilta kysyttiin, eivätkö nämä halua menestystä: omakotitaloa ja kunnon sponsorisopimuksia.

Farkku-Suomen päähenkilö, Välde,  raivasi tietään musiikkimaailmaan vähäeleisesti, omaan tekemiseensä uskoen. Sponssaajia ei hänen taipaleellaan näkynyt. Tosin Välde ei halunnut ollakaan muiden pyöriteltävissä.

Sinivalkoisesta valheesta jäi sellainen olo, että menen seuraavaksi katsomaan Kuningas Litmasen. Jari Litmanen on puhdas, suomalainen urheilija, eikö niin?

Miksi minä seuraisin blogeja?

Blogeja voi seurata monestakin syystä:

• Opin, miten kirjoitetaan säännöllisesti.
• Opin, miten kirjoitetaan kiinnostavasti arkipäiväisistäkin asioista.
• Opin, miten ylläpidetään lukijoiden kiinnostusta.
• Opin, miten tuodaan esiin oma osaaminen.
• Opin uusia asioita uusista aihealueista.
• Opin, miten markkinoidaan sisällön avulla.
• Opin, millaista on oikeanlainen avoimuus.
• Opin, miten ei kannata kirjoittaa. Jne.

Tervetuloa, 11Asmy1, Blogiviestinnän opintojaksolle sekä 10Asmy2 Blogiviestinnän jatkoon! Tapaamme pe
12.10. luokassa 320 klo 8.30 (11Asmy1) ja 12.25 (10Asmy2).

Maanantaina raportoidaan

Viimeinen lähitapaaminen on ensi maanantaina, silloin esitellään loput blogit ja raportoidaan koko jakson seuranta.
Kirjoittakaa yritysbloginne seuraamisesta noin sivun mittainen raportti. Käyttäkää vakioasettelua, fontti Arial tai Times New Roman, pistekoko 12.
Raportin otsikkona on blogin nimi, raportissa kerrotaan seuraavat asiat:

• seuranta-aika ja päivitysten määrä
• lyhyt selostus kirjoitusten aihealueista ja sisällöistä
• kirjoitusten hyödyllisyys tai ainutlaatuisuus (toivatko esiin jotain uutta?)
• kiinnostavin päivitys, perustelut. 

Raportin loppuun yhteenveto: mitä opit jakson aikana yrittäjyydestä ja bloggaamisesta,ehkäpä elämästäkin.
Lähetä raporttisi maanantaihin mennessä sähköpostiini kaarina.nivala@keuda.fi.

Tavataan ma 1.10. klo 12.25 lk:ssa 320.Käykääpä kommentoimassa, vielä ehtii.

Illalla sirkuksessa

Sirkus tuo iloisen mielen kaikille ja kaikenikäisille. Tämän totesin, kun istuin täpötäydessä teltassa yli tuhannen katsojan kanssa seuraamassa Sirkus Finlandian taiteilijoiden hienoja esityksiä. Oli trapetsitaiteilijoita, taikureita, klovneja, vatsastapuhujia ja surmanajoa, muun muassa. Brasilialainen surmanajajaryhmä, The Diorios, pärisytteli teräspallojen sisällä mieletöntä vauhtia. Huh huh.  Ja ne neljä valkoista pörröisä kissaa, jotka osasivat keppitemppuja. Kyllä meidän Roope-kissavainaa olisi ollut kateellinen.

Sirkus ja tivoli on taiteilijayrittäjyyttä, joka Suomessa on saanut alkunsa Keravalta yli 100 vuotta sitten.
Lisää sirkuselämästä voit lukea vaikka näistä blogeista:
http://sirkusteltta.blogspot.fi/2012/02/surmanajoa.html#uds-search-results
http://sirkusartisti.blogspot.fi/

Milloin viimeksi kävit sirkuksessa tai tivolissa?

Ikioma etunimi

Lauantaina olin kastetilaisuudessa, jossa pieni tyttövauva sai nimet Nelli Mirjami. Tulin iloiseksi, sillä en tunne yhtään Nelli-nimistä henkilöä. Olettaisin, että tämän tyttösen opettajat ovat aikanaan tyytyväisiä erilaiseen nimeen. Opettajalle aiheuttaa harmaita hiuksia, jos samalla luokalla istuvat vierekkäin Jenni, Jenna ja Jenny. Heidän takanaan voivat vielä istua Mika, Miki, Miko ja Mikko.

Ehkä iloni on ennenaikainen: Nellin tulevia vieruskavereita saattavatkin olla Nella ja Nelly.

 Entä sinä, oletko tyytyväinen etunimeesi?